Kolme askelta eteen

Uskontoon kuuluu uskominen. Usko on moniulotteinen juttu. Joku uskoo, joku pitää itseään uskovana ja joku uskovaisena. Yksi miettii omaa uskoaan ja toinen toisten. Joku luokittelee ihmisiä uskomisen perusteella ja toinen vaikkapa alumiinivanteiden.

Ehkäpä asiaa selventää pieni pureutuminen uskon käsitteeseen. Uskon taustalla nähdään toisaalta ihmisen asenne uskon luonteeeseen ja toisaalta ne ryhmät, joihin ihminen identifioituu. Nämä taustatekijät vaikuttavat siihen, millaisena ihmisen usko näyttäytyy. Uskon tyypittelyllä on yhtymäkohtia aiemmin kirjoittamaani uskovaisten tyypittelyyn.

Tiedollinen asenne uskoon tuo keskittymistä totena pidettäviin uskonnollisiin lauseisiin.
Kokemuksellinen asenne kohdistaa mielenkiinnon uskon vaikuttamiin tunteisiin ja mielialoihin.
Suljettu ryhmä tuottaa uskon perusteella luotavien ryhmärajojen korostusta.
Avoin ryhmä synnyttää käsitystä uskosta ryhmärajat ylittävänä pohjavirtana.

Saadaan nelikenttä:

Tiedollisesti orientoitunutta uskoa suljettuun uskovien ryhmään yhdistettynä luonnehtii oikeaoppisuus. Usko näyttäytyy uskonkappaleina, joista pitää uskoa vähintääkin minimi, tai joutuu luokitelluksi uskovien ryhmän ulkopuolelle.

Kokemuksellinen usko suljettuun ryhmään yhdistettynä tuottaa kiireisyyttä. Viikko täyttyy oman ryhmän uskonnollisista harrastuksista, joissa koetaan tunne-elämyksiä. Osallisuus yhteisiin kokemuksiin ja ajankäytöllinen panostus pitävät sisäryhmässä.

Tiedollinen asenne avoimeen ryhmäkäsitykseen yhdistettynä johtaa pohtivuuteen. Uskonnon miettiminen vie paljon aikaa, koska halutaan paneutua hyvinkin erilaisiin käsityksiin ja pohtia niiden toimivuutta. Keskustellaan ja analysoidaan.

Kokemuksellista asennetta uskoon avoimen ryhmäkäsityksen kera kuvaa luottamus. Usko tuntuu kantavan oman elämän vaikeuksissa, ja uskoa nähdään laajalti toistenkin elämässä ryhmäjäsenyyksistä riippumatta. Uskonnollinen puhe saattaa jäädä taustalle.

Meitä kristittyjä on paljon. Erilaisia, eri tavoin ajattelevia, eri tavoin toimivia. Osa käyttää itsestään nimitystä uskovainen, osa ei. Uskovainen väljästi ymmärrettynä tarkoittaa ihmistä, joka uskoo Jumalaan. Osa uskovaiseksi itseään kutsuvista määrittelee käsitteen tarkemmin. Kriteerinä on silloin minimiannos opinkappaleita, tai määritelty elämäntapa, tai ryhmän uskonnollisen puhetavan hallinta ja sen käyttö elämäntulkinnassa. Usein vaaditaan myös identifioituminen oikeaksi nimettyyn uskovaisten ryhmään. Joidenkin uskovaisten mielestä toiseen uskovaisryhmään kuuluvat eivät ole oikeita uskovaisia, joillekin taas riittää, että uskovainen erottautuu niiden joukosta, jotka eivät nimitä itseään uskovaisiksi.

Uskovaisia tyypiteltäessä voidaan käyttää kahta ulottuvuutta: aggressiivisuus-lempeys ja ahdasmielisyys-avarakatseisuus. Saadaan nelikenttä:

Vihaiset ovat ahdasmielisiä ja aggressiivisia uskovaisia. He eivät suvaitse eri tavoin ajattelevia, ja he tuovat aktiivisesti esille käsityksiään uskosta ja elämästä ainoina totuuksina. Vihaiset pelkäävät muutoksia ja näkevät ympäröivän maailman pahana. Vihaisten tavoitteena on tehdä kaikista samanlaisia kuin he.

Sulkeutuneet ovat ahdasmielisiä ja lempeitä uskovaisia. Heillä on tarkat käsitykset oikeasta uskosta ja elämästä, ja he toteuttavat niitä omassa ryhmässään. Sulkeutuneet eivät juuri markkinoi käsityksiään, vaan antavat toisten olla rauhassa väärässä. Heihin on vaikea saada kontaktia.

Kovia kokeneet ovat avarakatseisia ja aggressiivisia uskovaisia. He arvostavat kriittistä ajattelua ja uskonnollisten kysymysten monipuolista pohtimista, eivätkä voi sietää ahdasmielisyyttä. Kovia kokeneilla on usein taustallaan irtautuminen Vihaisista tai Sulkeutuneista. Ajan kanssa he lähenevät Tasapainoisia.

Tasapainoiset ovat avarakatseisia ja lempeitä uskovaisia. Heillä on monipuolista elämänkokemusta, ja he ovat huomanneet että ihmiset ja ajattelutavat ovat erilaisia myös uskonnossa. Tasapainoiset osaavat keskustella ja tarvittaessa myös muuttaa käsityksiään. Heillä on vain vähän ehdottomia totuuksia, ja ympäröivä maailma on heistä hyvä.

Tasapainoisia uskovaisia on eniten, mutta monet heistä eivät halua käyttää itsestään nimitystä uskovainen. Vihaiset näkyvät julkisuudessa reilusti määräänsä enemmän, ja vaikuttavat kristinuskon julkisuuskuvaan liikaa. Kovia kokeneet saavat aikaan muutosta uskonnollisissa yhteisöissä. Sulkeutuneet kontrolloivat toisiaan eniten.

Kaikkia ryhmiä yhdistää se, että kristinusko nähdään hyvänä ja kannatettavana elämän tulkintamallina. Uskonto koetaan syvästi ja siitä halutaan pitää kiinni. Uskonto vaikuttaa elämäntapaan ja valintoihin. Erot näkyvät selvimmin siinä varsinaisessa kristinuskon ytimessä: kuinka suhtaudutaan toisiin ihmisiin.