Uskovaisia joka lähtöön
Meitä kristittyjä on paljon. Erilaisia, eri tavoin ajattelevia, eri tavoin toimivia. Osa käyttää itsestään nimitystä uskovainen, osa ei. Uskovainen väljästi ymmärrettynä tarkoittaa ihmistä, joka uskoo Jumalaan. Osa uskovaiseksi itseään kutsuvista määrittelee käsitteen tarkemmin. Kriteerinä on silloin minimiannos opinkappaleita, tai määritelty elämäntapa, tai ryhmän uskonnollisen puhetavan hallinta ja sen käyttö elämäntulkinnassa. Usein vaaditaan myös identifioituminen oikeaksi nimettyyn uskovaisten ryhmään. Joidenkin uskovaisten mielestä toiseen uskovaisryhmään kuuluvat eivät ole oikeita uskovaisia, joillekin taas riittää, että uskovainen erottautuu niiden joukosta, jotka eivät nimitä itseään uskovaisiksi.
Uskovaisia tyypiteltäessä voidaan käyttää kahta ulottuvuutta: aggressiivisuus-lempeys ja ahdasmielisyys-avarakatseisuus. Saadaan nelikenttä:
| ahdasmielisyys | |||
| aggressiivisuus | Vihaiset | Sulkeutuneet | lempeys |
| Kovia kokeneet | Tasapainoiset | ||
| avarakatseisuus | |||
Vihaiset ovat ahdasmielisiä ja aggressiivisia uskovaisia. He eivät suvaitse eri tavoin ajattelevia, ja he tuovat aktiivisesti esille käsityksiään uskosta ja elämästä ainoina totuuksina. Vihaiset pelkäävät muutoksia ja näkevät ympäröivän maailman pahana. Vihaisten tavoitteena on tehdä kaikista samanlaisia kuin he.
Sulkeutuneet ovat ahdasmielisiä ja lempeitä uskovaisia. Heillä on tarkat käsitykset oikeasta uskosta ja elämästä, ja he toteuttavat niitä omassa ryhmässään. Sulkeutuneet eivät juuri markkinoi käsityksiään, vaan antavat toisten olla rauhassa väärässä. Heihin on vaikea saada kontaktia.
Kovia kokeneet ovat avarakatseisia ja aggressiivisia uskovaisia. He arvostavat kriittistä ajattelua ja uskonnollisten kysymysten monipuolista pohtimista, eivätkä voi sietää ahdasmielisyyttä. Kovia kokeneilla on usein taustallaan irtautuminen Vihaisista tai Sulkeutuneista. Ajan kanssa he lähenevät Tasapainoisia.
Tasapainoiset ovat avarakatseisia ja lempeitä uskovaisia. Heillä on monipuolista elämänkokemusta, ja he ovat huomanneet että ihmiset ja ajattelutavat ovat erilaisia myös uskonnossa. Tasapainoiset osaavat keskustella ja tarvittaessa myös muuttaa käsityksiään. Heillä on vain vähän ehdottomia totuuksia, ja ympäröivä maailma on heistä hyvä.
Tasapainoisia uskovaisia on eniten, mutta monet heistä eivät halua käyttää itsestään nimitystä uskovainen. Vihaiset näkyvät julkisuudessa reilusti määräänsä enemmän, ja vaikuttavat kristinuskon julkisuuskuvaan liikaa. Kovia kokeneet saavat aikaan muutosta uskonnollisissa yhteisöissä. Sulkeutuneet kontrolloivat toisiaan eniten.
Kaikkia ryhmiä yhdistää se, että kristinusko nähdään hyvänä ja kannatettavana elämän tulkintamallina. Uskonto koetaan syvästi ja siitä halutaan pitää kiinni. Uskonto vaikuttaa elämäntapaan ja valintoihin. Erot näkyvät selvimmin siinä varsinaisessa kristinuskon ytimessä: kuinka suhtaudutaan toisiin ihmisiin.
Kun katsoin tuon nelikentän, minulle ei ollenkaan tullut mieleen, että kovia olisi koettu uskonnollisissa yhteyksissä vaan ilman Jumalaa tai Jumalan kanssa eletyssä elämässä, joka ei liity ensisijaisesti uskontoon vaan elämän murheisiin ihmissuhteissa, opiskelussa, työssä, sairauden ja kuoleman kanssa kipuillessa. Ja kun on sellaisia kokenut tai vaikkapa työn kautta läheltä katsonut, niin on pakko olla avarakatseinen. On nähnyt niin paljon, että sattuu sydämeen. Ja koska sattuu oman elämän tai toisten elämän näkemisen takia, on tarve olla “aggressiivinen”, ajaa pontevasti heikomman asiaa. Toki se haava voi yhtä lailla olla peräisin uskonnonkin piiristä, mutta ajattelen, että se on vain yksi asia muiden avarakatseisuuteen pakottavien asioiden joukossa.